lauantai 16. helmikuuta 2013

Vastine Tanotorven pääkirjoitukseen 1/2013

Vuoden alussa anonyymi bloginpitäjä sai lukea päätoimittaja Varvikon mielipiteen toiminnastaan paikallislehti Tanotorven pääkirjoituksesta. Anonyymina toimimista arvosteltiin ja perustelujani henkilöllisyyteni salaamiseksi ei nähtävästi pidetty riittävinä. Omalta osaltani voin sanoa olevani tällä hetkellä entistä tyytyväisempi tähän ratkaisuun, sillä uskoisin Varvikon herenneen vielä monisainaisemmaksi jos hänellä olisi ollut tiedossa yksittäinen henkilö jolle keksiä motiivit ja syyt tälläisen blogin pitämiseen.

Haluaisin kysyä Varvikolta millä tavoin vielä tälläkin hetkellä vahvasti faktapohjainen blogini pyrkii kääntämään ketään hallihanketta vastaan? Jos faktat saavat ihmisen kääntymään jotakin asiaa vastaan niin lienisikö asiassa silloin jotain ihan perusteltavasti vastustettavaa?

Hallihanketta puoltavia mielipidekirjoituksia en ole julkaisut blogissani koska sellaista ei ole minulle kukaan toimittanut. Kaikki blogin osalta saamani spontaanit yhteydenotot ovat olleet ihmisiltä jotka ovat kokeneet hankkeen uutisoinnin tai hoitamisen olevan puolueellista tai/ja hankkeen vastustajia sekä heidän motiivejaan vääristelevää sekä väheksyvää.

En myöskään ymmärrä mitä väliä yhteenkokoajan henkilötiedoilla on tilanteessa jossa kyseisen henkilön asiantuntemus asiasta pohjautuu googlettamisen armolahjan ja yksipuolisen uutisoinnin aiheuttaman hiiltymisen kauniiseen yhdistelmään.

Koen myös olevani ensimmäinen ja ainoa 'salaperäinen vastustaja', sillä esimerkiksi lehtikirjoituksissa tai paikallislehtien uutisissa on aina ollut ihmisiä ihan oman nimen ja jopa naamansa kanssa. Enkä tarkoita tällä kaupunginosasivujen keskustelupalstalla tapahtunutta ajatuksenvaihtoa joka käytiin lähinnä nimettömänä niin puolustajien kuin vastustajienkin kannalta.

Kaarelan kaupunginosassa ei ole kunnollista liikuntalaitosta, mutta kenttiä löytyy ihan riittävästi tavanomaisen lähiöliikunnan harrastamiseen. Alueella toimii useita liikuntaseuroja jo nyt eikä yhdelläkään ei ole lajinmukaisia vain heidän käyttöönsä varattuja tiloja. Joka vuosi koulujen juhlat, vanhempainillat ja muut omat tapahtumat jyräävät liikuntasaleja käyttävien seurojen harjoitusvuoroista osan. Jos jonkinlainen liikuntalaitos tarvitsisi rakentaa sen tulisi vastata olemassaolevien seurojen tarpeisiin ja kyetä tarjoamaan monipuolisia liikuntamuotoja kaiken ikäisille harrastajille. Suunnitelmissa oleva halli olisi täysin Karhu-Kissojen hallinnassa ja he järjestäisivät hallilla tarpeelliseksi katsomaansa toimintaa.

Massiiviselle liikuntapuistohankkeelle ei valitettavasti ole tilaa tiiviisti rakennetussa lähiössä, jos tälläinen Kaarelan seudulle halutaan se tulisi kaavoittaa rakenteilla oleville asuinalueille.

Jäähalli erilaisine toimintoineen on ikävä kyllä utopiaa myös vuonna 2013. Erilaisille toiminnoille sopivat tilat on vähin äänin supistettu hallisuunnitelmista projektin edetessä - tällä hetkellä olemme saamassa täpärästi riittävän kokoisen hallin jäälajiharrastajille ja heidän varustehuollolleen.

Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät ota hanketta vastaan syli avoinna.

Halliin liittyvät konkreettiset ongelmat kuten liikennemäärien lisääntyminen ja ikävä ulkonäkö ehkä ovatkin minimoitavissa suunnitelulla ja yhteistyöllä mutta entäpä hallin potentiaalisen käyttäjäkunnan kapea-alaisuus? En nyt valitettavasti keksi sellaista järkevää suunnitelmaa jolla jäähalli toimisi monipuolisena harrastuspaikkana. Jää on lattiamateriaalina jokseenkin kova, kylmä ja liukas vaikkapa sählyn harrastamiseen, puhumattakaan vanhusten toiminnan tai perheliikunnan järjestämisestä. Se että hallissa olisi kahden jääkentän lisäksi vaikkapa yksi muutaman sadan neliön sali ei tee 7000 neliön hallista kaikkien Kaarelalaisten urheilukeidasta.

Potentiaalisia jäälajiharrastajia olisi tilastojen valossa Kaarelan väestä ehkä joka kymmenes. Joka kymmenettä asukasta ilahduttava asia ei ole suurta yhteistä hyvää.

Lisäksi joudun tuottamaan Kari Varvikolle pettymyksen, sillä en ole se fiksu mies keneksi minua epäilet. Ja aion vastaisuudessakin istua tämän bittipensaan takana piilossa.

Heikkolahjaisin hiihtolomaterveisin,

-M

perjantai 15. helmikuuta 2013

Vantaan jääaikatilanne, hallitarve ja spekulaatioita

Kaarelan jäähallin rakentamista jaksetaan perustella jääajan vähyydellä ja olemassa olevien harrastajien ahdingolla Vantaalla tilanne tuntuu kuitenkin olevan vielä huonompi, Vantaalla jäähalleja on kaikenkaikkiaan kaksi, kumpaisessakin kaksi kenttää. Linkin takana olevassa Vantaan Sanomien artikkelissa mainitaan Vantaan ulkopuolelta ostettavan jääajan määrän vastaavan noin kahden jäähallin tarjoamaa jääaikaa. Koska Helsinki on aivan Vantaan vieressä on oletettavaa että merkittävä osa jääajasta ostetaan helsinkiläishalleilta.

Uuden jäähallin rakentamiselle Helsinkiin ei siis olisi näin polttavaa tarvetta jos Vantaa saisi oman hallinsa?

Vai eikö Vantaalle haluta hallia jotta Helsingin puolelle saadaan kassavirtaa jäävuokralaisilta?

Helsinki on tiiviimmin rakennettu kuin Vantaa ja täältä sopivien hallinpaikkojen etsiminen on todistetusti hankalaa, jäähallia ruvetaan änkemään jopa epäsopivalle tontille paikkaan jossa jo pelkät suunnitelmat ovat saaneet paikalliset aktivoitumaan. (199 mielipidettä on jo paljon, Östersundomin yleiskaavaluonnos kirvoitti mielipiteitä kokonaista 30... ) Tilanteessa jossa Helsingin hallikapasiteetista osa menee naapurikuntien tarpeisiin on mielestäni kyseenalaista vedota harrastajien ahdinkoon pakottavana hallinrakennusperusteena. Jos tilanne on oikeasti näin huono niin  Helsinkiläiset seurat pitäisi ehdottomasti asettaa etusijalle jääaikaa jaettaessa, niin julmaa kuin se Vantaan harrastajia kohtaan olisikin.

Useimiten asioiden perimmäiset vaikutteet löytyvät seuraamalla rahaa. Onko tämän hallihankkeenkin kiirehtimisen taustalla vain jääkenttäsäätiön hinku päästä rakentamaan halli Helsingin puolelle ennen kuin Vantaa saa oman hallinsa pystyyn? Helsinkiläshalleja hallinnoiva jääkenttäsäätiö hyötyisi tästä taloudellisesti, sillä jäävuoroista maksettavat rahat kilahtaisivat silloin heidän kirstuihinsa vantaalaisten halli-isäntien jäädessä nuolemaan näppejään. Jos Helsingin hallit pystyisivät paremmin vastaamaan vantaalaistenkin harrastajien tarpeisiin ei paine uusien rakentamiselle Vantaan puolella olisi niin kova ja vantaalaiset päättäjät voisivat hyvällä omalla tunnolla jättää kalliit urheiluhallihankkeet vielä kaukaisempaan tulevaisuuteen.

Kaarelan jäähallin kaavailtu tontti olisi myös vantaalaisia harrastajia ajatellen mainiossa paikassa, Vantaan rajalle on matkaa vain kaksi kilometriä ja sekin isoa tietä. Tämä selittäisi hankkeen valmistelussa ilmenneen vastahankaisuuden hallin vaihtoehtoisten paikkojen harkitsemiselle, lähes kaikki ehdotetu paikat kun olisivat Vantaan suunnasta kauempana.




maanantai 21. tammikuuta 2013

Harrastusmahdollisuudet Kaarelassa

Edellinen mielipideteksti innosti minu keräämään yhteen tämänhetkisiä urheiluharratusmahdollisuuksia Kaarelan seudulla. Jotain varmasti jää puuttumaan ja puutoksista voi halutessaan ilmoitella sähköpostitse tai kommenttilaatikon kautta.

-----
HJK Kannelmäki
Jalkapalloa tytöille ja pojille, hintoja ei heti löytynyt

Kaarelan ratsutalli
Ratsastustunteja alkeiskursseista alkaen, kausimaksu ~700e

Kannel Gym
Perinteinen punttisali, ei ohjattuja tunteja, hinnat 49e/kk, 429e/vuosi, 10e/kerta

Kannelmäen seurakunta
Alakouluikäisille sählyä ja tanssia, ilmainen tai pieni maksu

Kannelmäen voimistelijat
Noin 70 viikkotunnistamme löytyy monipuolista ryhmäliikuntaa naisille, miehille, tytöille ja pojille.
Hinnat, aikuisten kausimaksu ~100e, lasten ~80e

Koripalloseura Sykki ry
Haagalainen seura joka liikuttaa myös kannelmäen alueella, kausimaksu iästä riippuen 250-550e

LadyLine Kannelmäki
Naisten hyvinvointikeskus, kuntosali ja ohjatut tunnit. Hinnat sopimuksesta riippuen 49e-99e/kk, kertamaksu 20e


Jäälajeista harrastuksena

Jäähallia ajavat tahot ovat useasti vedonneet hallin tarpeellisuuteen liikuntamahdollisuuksien lisääjänä koko Kaarelalaisten laajalle joukolle. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen valossa tämä perustelu tuntuu ontuvan, joukkuepelejä harrastaa 13% väestöstä ja tähän kolmeentoista prosenttiin on sisällytetty jäälajien (ringette, jääkiekko, jääpallo...)lisäksi kaikki muutkin joukkuepelit. Lähes yhtä suosittua on ohjattu voimistelu 11% osuudellaan, suurimpana erona on että joukkuelajit ovat vahvasti miesten suosiossa ja ohjattu voimistelu taas naisten.

Jäähallin rakentamista Kaarelaan ei tässä valossa voi perustella asukkaiden hyödyllä, asukkaiden hyödyllä voisi perustella monitoimihallia, jossa olisi tilat useamman eri lajin harrastamiseen jolloin todennäköisyys lajin harrastajien löytymiseen lähiseudulta kasvaisi. Monitoimihallille olisi myös helpompi saada päiväkäyttäjiä esim. työttömistä, eläkeläisistä tai kotiäideistä jolloin hallin käyttöaste kasvaisi. Nykyisessä hallivarauskaaviossa Konalan hallin arkipäivät ovat tyhjää täynnä.

Tällä hetkellä alueella toimii enemmän tai vähemmän hyvissä tiloissa useita liikuntaseuroja sekä tahoja jotka liikuttavat paikallisia vaikkeivat virallisia liikuntaseuroja olekaan. Kaarelassa toimii jopa ratsastustalli joka on lähiömittakaavassa melko poikkeuksellista. Jäähalleja on kohtuullisen matkan päässä useita, ulkojääkentät ovat tänäkin talvena olleet ihan luisteltavassa kunnossa ja paikallinen nuoriso on päässyt sinne luistelemaan vaikka joka ilta, sotimatta kenenkään kanssa jäävuoroista tai maksamatta jäsenmaksuja mihinkään seuraan.

Varvikon muinaiset perustelut hallin ajokilometrejä vähentävistä vaikutuksista tuntuvat myös jokseenkin hatarilta, nykyisiin halleihin kuskataan harrastajia joka puolelta pääkaupunkiseutua joten miksi Kaarelan halli olisi poikkeus? Liikenteen suunta vaan muuttuu, aiemmin kuskattiin harrastajia Kaarelasta, hallin jälkeen kuskattaisiin harrastajia Kaarelaan. Tämä kuskaaminen kuuluu jääkiekkojunnuihin yhtä lähtemättömästi kuin turnaukset ja pelit vuoroin jokaisen seuran kotihallissa. Normaalin perhearjen pyörityksessä kuskaaminen on useimiten ainoa ajankäytöllisesti järkevä ratkaisu, sillä lasten pitää harrastamisen lisäksi myös syödä, nukkua sekä käydä koulussa ja isommilla lapsilla myös kotitehtäviin tarvitsee varata aikaa. Illasta loppuvat tunnit kesken jos jälkikasvu viettää aikaansa harratusmatkoilla jopa tunnin suuntaansa. Eikä kotihallin läheisyys auta kun iso osa peleistä on joka tapauksessa huitsin kuikassa.

Jäälajit ovat myös hyvin vahvasti miesten vallassa, taitoluistelu ja ringette taitavat olla ainoat naisvaltaiset jäälajit ja kumpikin toiminta on Suomen mittakaavassa suhteellisen pientä. Jäähalli palvelisi siis ensisijaisesti vain puolta Kaarelan väestä ja siitäkin puolikkaasta enimmäkseen nuoria. Ja nuorista vain niitä joiden vanhemmat ovat lapset seuratoimintaan mukaan saattaneet, hyvin harva teini-ikäinen aloittaa seuraurheilua jos ei ole sitä aiemmin harrastanut.

Jäälajit eivät ole sen huonompi harrastus kuin muutkaan, mutta lajien harratuskulttuurin ja erityistarpeiden vuoksi en pidä perusteltuna että halleja rakennetaan aivan keskelle asutusta. Teollisuusalueet ja niiden reunat tarjoaisivat paljon paremman ympäristön massiiviselle hallirakentamiselle, runsaalle turnausliikenteelle sekä halleista aiheutuvalle melu- ja ulkonäköhaitalle. Kaarelan jäähallille kaavailtu tontti on ahdas noin suurelle hankkeelle ja alueen harvojen rakentamatta jääneiden alueiden käyttäminen melko marginaalista joukkoa palvelevalle harrastuspaikalle on mielestäni yksinkertaisesti typerää.

Alueen asukkaat ovat selkeäsanaisesti toivoneet palloilulajeja, voimistelua, tanssia sekä uintia. Mitään näistä lajeista ei voi harrastaa jäähallissa.

-Yksi 800sta parissa jäähallitontin lähitalossa asuvasta liikunnanvihaajasta.


perjantai 14. joulukuuta 2012

Allekirjoitukset Jäähallin puoltokirjeessä

Hankkeen alkupuolen puoltokirjelmän allekirjoitukset ja niiden käyttäminen hallia puoltavina argumentteina ovat herättäneet runsaasti spekulaatioita keskustelupalstalla. Lähetin 14.12.2012 allaolevan viestin yhtä lukuunottamatta kaikille allekirjoituksensa antaneille.

------

Hei,

Olette vuonna 2009 allekirjoittaneet Kaarela-Seuran laatiman puoltokirjeen Karhu-kissat ry:n ajamasta hallihankkeesta.

http://kaarelanjaahallihanke.blogspot.fi/2012/11/2532009-kaarela-seuran-puoltokirje.html

Olen ruvennut keräämään Kaarelan jäähallihanketta koskevaa aineistoa blogiin, ja 2009 kerätyn puoltolistan nimet ovat herättäneet runsaasti spekulaatiota siitä, puoltaisivatko kyseiset tahot hanketta nykyisessä muodossaan. Keskustelupalstoilla on myös kyselty joidenkin allekirjoitusten luonnetta, onko allekirjoitukset annettu henkilönä vai nimen jälkeen mainitun seuran nimissä?

Ajattelin että helpoin tapa ottaa asiasta selvää on kysyä suoraan asianosaisilta. Tämä viesti on lähetetty yhtä lukuunottamatta kaikille allekirjoituksensa antaneille.

Tulen myös julkaisemaan tämän sähköpostin sekä kantansa esiin haluavien kommentit blogissani, jos et halua nykyistä mielipidettäsi julkiseen jakeluun niin mainitsethan siitä!

1.Allekirjoititko alkuperäisen puoltokirjelmän taustaryhmäsi nimissä vai henkilönä?
2.Puoltaisitko hanketta sen nykymuodossa?
3.Muita kommentteja hallista tai hankkeesta?

-----

Vuonna 2009 hanketta kaavailtiin olemassa olevan urheilukentän päälle, lopetuslistalla olevan koulun tontille. Halliin kaavailtiin tiloja myös ei-jääurheilijoille.

Tällä hetkellä hanke on edennyt kaavaluonnoksiin asti ja tontti on vaihtunut viereiseen, moottoritien suoja-alueena toimivaan metsikköiseen tonttiin. Halliin ei myöskään ole enää suunnitteilla kuin kuntosali ja pieni voimistelusali jääharrastajien lämmittelyä varten.

Tarkempia faktoja, lausuntoja sekä aikajanan hankkeesta löytää blogista. Kävijämäärät ovat olleet pienessä kasvussa avaamisesta lähtien, joten tässä on nyt hyvä mahdollisuus tuoda kantansa esiin!

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Lähiseudun jäähallit ja kentät

Kaarelassa on tällä hetkellä useita ulkojääkenttiä sekä muutaman kilometrin säteellä on neljä jäähallia.

Kaavailtu hallinpaikka punaisella, jäähallit sinisellä ja ulkojääkentät vihreällä.


Ympäristötarkastajan lausunnon kommentteja

Ympäristötarkastajalta tiedusteltiin huhtikuussa minkä perusteella he ovat antaneet lausunnon;

"Luontotietojärjestelmän mukaan, kyseisessä kohteessa ei ole mitään arvokasta."

Kyseinen alue ei kuulu edes luontotietojärjestelmään

Hänelle kerrottiin myös, että kyseisessä kohteessa oli monen vuoden aikana Nuolihaukan pesä, mikä metsänhoidon yhteydessä vuonna 2010 kaadettiin. Hän sanoi, että Nuolihaukan pesistä on vähän tietoa ja ettei tienyt tästä pesästä...
Myös palokärkiä esiintyy kohteessa...

---

"Hei!
Luontotietojärjestelmän arvokkaiden kasvikohteiden aineisto perustuu kattavaan ruutukartoitukseen, jossa Helsingin neliökilometriruudut ja viheralueilta hehtaarin kokoiset ruudut on käyty läpi. Jos Kaarelan metsikössä olisi Kasemattikallion tyyppistä lajistoa, se olisi tullut tietoon tässä kartoituksessa. Palokärjen reviiri on erittäin laaja. Helsingin ulkoilualueina hoidetut metsät sisältävät sille enemmän ravintoa kuin Etelä-Suomen talousmetsinä hoidetut metsät keskimäärin, joten palokärjen näkee Helsingissä helpommin kuin vaikkapa Tuusulassa. Palokärki on arvolaji, mutta sen vierailu jossakin metsikössä ei vielä tee paikasta linnustollisesti arvokasta luontotietojärjestelmän tarkoittamassa mielessä.

Luontotietojärjestelmässä on rajattu ne alueet, jotka ovat olleet inventointia tehneen asiantuntijan mielestä erityisen arvokkaita. Se ei tarkoita sitä, ettei näiden rajausten ulkopuolella olisi luontoarvoja, mutta asettaa alueet luonnonarvojen suhteen jonkinlaiseen merkittävyysjärjestykseen. On hyvin tiedossamme, että asukkaat kokevat lähiluontonsa arvokkaaksi, mutta tämän arvostuksen mittaaminen on vaikeaa ja se ei siksi saa päätöksenteossa samaa painoa kuin teknis-taloudelliset ja luonnontieteelliset arvot. Ongelma ei kuitenkaan ole ratkaistavissa sillä, että täydentäisimme luontotietojärjestelmää asukkaiden havaintojen ja toiveiden mukaisesti. Järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kuitenkin suhteellisen kattava ja pyrkii eri alueiden tasapuoliseen arviointiin.
ystävällisin terveisin ***** *******
ympäristötarkastaja - miljöinspektör

8/2011

"Hei!
Lautakunnalla ei ole ollut mitään huomautettavaa, ja tällöin lausunnon antaa muodollisesti ympäristökeskus. Pöytäkirjaan tai lausuntokirjeeseen ei kirjata mitään argumentteja. Esityslistaa valmistellaan meidän virkamiesten työnä. Luontoasioissa meidän keskeinen lähteemme on luontotietojärjestelmä, johon on koottu luonnontieteellisillä perusteilla erityisen merkittäviä luonnonalueita. Luontoarvoja on toki kaupungissa muillakin viheralueilla ja viheralueiden ulkopuolellakin. Kaavoja tehtäessä luontotietojärjestelmän tietoja täydennetään tarpeen mukaan erillisselvityksin, mutta näin pienialaisissa kaavamuutoksissa niitä ei yleensä vaadita. Lähiluonnon merkitys asukkaille jää tällaisissa tapauksissa valitettavasti vähälle huomiolle, eikä sen mittaamiselle oikein olekaan vakiintuneita menetelmiä. Yksi tapa on kysyä kerro kartalla –palvelun avulla mielipaikkoja, mutta tätä menetelmää käytetään Helsingissä lähinnä viheraluesuunnittelussa, ei kaavoituksessa.
ystävällisin terveisin ***** ******
ympäristötarkastaja - miljöinspektör